Valoa, valoa, valoa

Kaamosaikaan kuulema leivän himo valtaa ihmisen noin 20 paikkeilla. Tosi on. Minulle tulee vastustamaton halu syödä voileipiä iltauutisten aikaan. Luin eilen HS:n sivuilta, että hiilihydraattihimo  voi taltuttaa kirkasvalolamppuhoidolla. Marssin lähikauppaan ja ostin Suomessa valmistetun kirkasvalon. Tuin työllisyyttä, maksoin arvonlisäveroa ja viritin itsessäni toivon, että kaamospaisumiseni stoppaa ja energiatasoni nousee.  Ravintolapäivän kunniaksi kotimatkalla söin lounaaksi voileipäkakkua ja suklaakakkua.  Mielihyvää ja veren sokeri korkealle.

Kello 15 paikkeilla istuin 30 min kirkkaudessa. Jännäsin menikö yöunet ja  tuleeko päänsärky. Sain vain energiapuustin. Sortteerasin kynttilä- ja lautasliinalaatikon, vaihdoin senkin ja sohvan paikkaa ja uni tuli (klo 1) odottelematta. Pää oli hieman tuhnu, mutta en ole varma oliko kirkasvalo syyllinen.

Tänään istuin 45 min kirkasvalon äärellä. Söin sunnuntaiaamiaisen, jonka osaset lyövät toisiaan korvalle. Siivu pekonia ja kananmuna paistettuna, kahvia, juureva-leipää. Mukillinen smoothieta, jossa oli 1 dl kotimaista omenamehua, lehtikaalia, pinaattia, persiljaa, basilikaa,  chiliä, inkivääriä, ruisleseitä, kauraleseitä 1 dl puolukoita,
Sipulin, valkosipulin, kurkuma-pippurisekoituksen jätän myöhemmin nautittavaksi. Testaan nouseeko energiatasoni, vaikka välillä nautiskelen roskaruokaa...















.