Näkymätön asiakas

Asiakas nähdään tai ei nähdä. Mietin perjantai-iltapäivänä olenko saanut uuden näkymättömän hahmon. Päätin pistäytyä kahvilla ennen asioiden toimittamista Helsinki-nimisessä kaupungissa. Klo oli noin 15 ja menin tilaukset otetaan pöydistä-paikkaan. Tarjoilijoita salissa oli ehkä  neljä ja huomaamistani odotellessa havaitsin, että kahvit ja leivokset tuli asiakkaille, jotka olivat tulleet myöhemmin.
Katselin kelloa ja päätin että 20 min on kyllä max aika odottaa tarjoilijaa joten olin jo lähtökuopissa kun minulta tultiin pyytämään tilausta. Odotusaikaani pahoiteltiin. Tilasin kahvin ja lämpimän voileivän ja kysyin että ei kait se kestä puolta tuntia. Ei toki oli vastaus. Mutta kuinkas sitten kävikään. Kahvikuppi tuli - join kahvin ja edelleen odottelin  leipää, joka tuli noin 20 min kuluttua pahoittelun kera kun kesti. Pyysin heti laskun ja  tarjosin rahaa, jonka tarjoilija sanoi hakevansa hetken kuluttua. Hetki kesti ja kesti, joten menin maksamaan kassalle. Jäi tunne että koko ajan simputettiin odottamisella.

Kahvilla pistäytyminen kesti liki tunnin... Ikävä juttu, mutta ainoa keino protestoida on jättää paikka väliin loppuelämäksi. Olen käynyt 1960-luvulta saakka ko. kahvilassa.

 Tiedän, että tuulipuvussa yleensä Hgin keskustassa on näkymätön palvelupaikoissa, mutta nyt päälläni oli punainen villakangastakki. En haissut pahalle ja olin selvinpäin, mutta olin  yksinistuva vanha nainen.
Taidan sittenkin lähettää palautetta, jos löydän netistä mahdollisuuden. Asiakas on aina asiakas, vaikka on vanha ja yksin.