Lounaalla ja pyöräteillä

Joskus olen todennut, että tiettyyn ikään saakka herraseura tarjoaa lounaita. Kypsällä iällä herraseuraa saa, kun lupaa maksaa ruuat :). Lounastin tänään kahden nuoren  herran kanssa (13 v. ja 16 v.). Terassi oli liian kuuma, joten valitsimme sisätilan. Valinnan varaa oli peruslounaspöydässkin, mutta seuralaiseni valitsivat pihvit. Lammaspata oli oma valintani. Viikon punaisen lihan kiintiö taitaa olla jo täynnä.

Poutasäällä kulkuneuvoni on polkupyörä alle 10 km matkoilla.  Tie-, putki- ja rakennustyömaat eivät ota huomioon pyöräilijöiden matkantekoa. Pyörätien katkaisua ei ilmoiteta  riittävän ajoissa, jotta voisi käyttää turvallista puolen vaihtoa eli esim. tien alitusta.  Mutta hengissä selvisin tänäänkin. Olen vuodesta 1962 pyöräillyt Pääkaupunkiseudulla. Onnekkaasti. Uskon itse, että 1960-luvulla käyttöön tullut varoviiri oli aika hyvä turva. Jostain syystä ne ovat hävinneet turvavalikoimista.
Liikenteessä en nykyisin pelkää autoja, vaan toisia pyöräilijöitä, koiran ulkoiluttajia ja sauvarullaluistelijoita.

Tällä suunnalla pyörätie katosi täysin.  "Lakia rikkomalla" selviydyin.