Maailmani valaistuu. Seuraan auringon nousuja ja laskuja. Nyt päivä on joulukuusta pidentynyt jo yli 10 tuntia ja vähitellen saan valoenergiaa, joka auttaa tekemään erilaisia asioita. Kellarin raivausta, kaappien raivausta, ikkunoiden pesun ajattelua, kesän ajattelua ja kuinka oleilen kesällä kaupungissa.
Kaamospimeyden poistuminen on uskomattoman iso asia. Ajattelen jo kesän pidentämistäkin tai ainakin kesään vilkaisua marras-joulukuun vaihteessa. En ollut viime joulukuussa ainoa, joka vaipui syvään kaamosalakuloon.
Ymmärrän täysin talvisiirtolaisia. On helpompi hengittää ja liikkua kun ei tarvitse kiskoa liukuesteitä kenkiin ja toppahousuja jalkaan.
Mutta ensin kevään ja kesän valo ja toivottavasti myös lämpö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti